Kaikille lienee selvää, että museotoiminta ei ole ensisijaisesti taloudellista toimintaa.
Jos museolle mielitään saada valtion tukea, sitä ei lain mukaan edes saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Museolain tavoitteena on sitä vastoin
- säilyttää kulttuuri- ja luonnonperintöä,
- ylläpitää ja vahvistaa kulttuuria, historiaa ja ympäristöä koskevaa ymmärrystä ja osallisuutta, sekä
- edistää yhteisöllisyyttä, jatkuvuutta, kulttuurista moninaisuutta, sivistystä, hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa.
Nämä tavoitteet ovat hyvinkin yhteneväisiä elämää ja elinvoimaisuutta tavoittelevan kaupunkikehityksen kanssa.
Museoiden toiminnalla on yhtä kaikki myös taloudellinen ulottuvuutensa. Museot tarvitsevat rahoitusta ja tuloja toimintansa ylläpitämiseen, ne työllistävät henkilökuntaa ja ostavat palveluita, ja ne ovat myös itsessään kulutuksen kohteita.
Kaupunkien näkökulmasta museoiden taloudella on merkitystä monestakin syystä. Museotilastosta selviää, että yli puolet Suomen museoista on kunnan tai kaupungin omistuksessa. Kun toiminnan tuotot, valtionosuudet ja muut tuet jätetään pois laskuista, kaupungit ja kunnat käyttivät vuonna 2022 museotoimintaan noin 90 miljoonaa euroa. Museohenkilökuntaa ne työllistävät vuosittain liki 1200 henkilötyövuoden verran.
Museot eivät kuitenkaan ole kaupungeille vain menoerä. Päinvastoin, museotoimintaan käytetyt eurot maksavat itsensä takaisin useita reittejä.
Kaupunkitutkimus TA on vuosien varrella toteuttanut useita kulttuurihankkeiden aluetaloudellisia arviointeja. Esimerkiksi loppuvuodesta 2022 arvioimme nykyisten Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon suunnitellusta yhdistämisestä syntyvän uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon taloudellista vaikuttavuutta. Keväällä 2023 oli vuorossa Turkuun perusteilla olevan Historian ja tulevaisuuden museon talousvaikutusten arviointi.
Selvitykset osoittavat, että merkittävä osa rahoittajien museohankkeisiin sijoittamista varoista palautuu alue- ja paikallistalouteen tuotannon, työllisyyden, palkkojen ja kulutuksen kautta. Näistä maksettavat kunnallis-, yhteisö- ja arvonlisäverot sekä tuloverot kerryttävät tuloja kuntien ja valtion kassaan. Näin museoiden rakentamisen ja ylläpitämisen kustannukset ja matkailijoiden museovierailun takia käyttämät rahat kanavoituvat osaksi kansantalouden kiertokulkua.
Uuden museon rakentamisella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka kuitenkin kestävät vain rakentamisen ajan. Sitä vastoin museoiden toiminnan ja museovieraiden kulutuksen vaikutukset jatkuvat niin kauan kuin museo on ylipäätään on olemassa ja avoinna yleisölle.
***
Kiinnostuitko?
Tutustu raporttiimme Turun Historian ja tulevaisuuden museon taloudellisten vaikutusten arvioinnista Turun kaupungin verkkosivuilla.
Pyydä lisätietoja tai tarjousta – yhteystietomme löydät täältä.