Tarkastelimme Helsingin seudun väestökehitystä osana Helsingin seudun kauppakamarin elokuun Suhdannepulssia. Kävi ilmi, että koronapandemian aikainen väestönkasvun hidastuminen on taittunut ja kuluvan vuoden alkupuolella väestönkasvu kiihtyi uusiin lukemiin ennätyksellisen vilkkaan maahanmuuton ansiosta. Helsingin seudun sisällä kuntien väliset erot väestökehityksessä ovat merkittäviä.
Alentuneen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vuoksi luonnollisen väestönmuutoksen trendi on Helsingin seudullakin ollut laskeva jo useita vuosia, mutta muuten maassa- ja maahanmuuton vaikutuksissa on viime vuosina ollut suurta vaihtelua.
Pandemian aikana Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönkasvu hidastui tuntuvasti, kun taas pääkaupunkiseutua ympäröivälle Kuuma-seudulle pandemia merkitsi väestönkasvun kiihtymistä. Pandemian jälkeen vuonna 2022 suunta kääntyi päinvastaiseksi. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Espoon asukasluku kasvoi lähes 3 prosenttia, kun taas Vihdin väestö väheni 0,7 prosenttia.
Maahanmuutto kasvattaa asukaslukua kaikissa kunnissa, mutta maassamuutossa vaihtelua on tällä hetkellä paljon. Erityisesti Espoo, Kerava ja Tuusula houkuttelevat uusia tulijoita enemmän kuin kaupungeista muutetaan pois. Suurin kotimainen muuttotappio puolestaan oli Vihdissä ja ehkä hieman yllättäen Kauniaisissa.
Luonnollinen väestönkasvu oli suhteellisesti voimakkainta Espoossa ja Vantaalla, mutta Hyvinkäällä ja Mäntsälässä vaikutus oli tuntuvasti negatiivinen.
Työikäinen väestö kasvaa maahanmuuton ansiosta
Toisin kuin muualla Suomessa, Helsingin seudulla työikäinen väestö kasvaa edelleen. Kasvuvauhti on toki myös täällä hitaampaa kuin koko väestössä, jossa kasvu on painottunut yli 65-vuotiaisiin. Työikäisten määrän kasvussa Helsingin seudulla merkittävä tekijä onkin vuosien ajan ollut 18-64-vuotiaisiin painottuva maahanmuutto.
Kaiken kaikkiaan Helsingin seutu sai viimeisen vuoden aikana maahanmuutossa ennätyksellisen, lähes 19 000 hengen muuttovoiton.
Tulomuutto vilkastui erityisesti Venäjältä, Ukrainasta sekä Aasian maista. Maaryhmittäin tarkasteltuna nähdäänkin, että Uudellemaalle suuntautuva maahanmuutto on tällä hetkellä peräisin ennen muuta Aasiasta ja Euroopasta.
Siinä missä virolaisten nettomuutto Suomeen on vähentynyt merkittävästi 2010-luvun alkuvuosista, muista EU-maista ja muualta Euroopasta muuttaneiden nettomäärät ovat viime vuosina nousseet. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksiin liittyen Venäjältä Suomeen muuttaneiden määrä moninkertaistui viime vuonna aikaisempaan verrattuna. Myös Ukrainasta muuttaneiden määrä on kasvanut, mutta suurin vaikutus on nähtävissä kuluvan vuoden ja mahdollisesti tulevien vuosien luvuissa, kun Suomeen tulleita ukrainalaisia kirjautuu kuntien asukkaiksi.
Suurin nettomuuton virta on kuitenkin jo useiden vuosien ajan tullut Aasian maista, ja viime vuonna Aasian osuus oli jo lähes puolet nettomaahanmuutosta. Aasian suurimmat muuttovirrat tulivat viime vuonna Intiasta ja Filippiineiltä.
Lue koko katsaus Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista 2/2023.