Elinvoimaa ydinkeskustaan

Helsingin ydinkeskusta on viime aikoina hakenut paikkaansa ihmisten arjessa. Keskustelu ydinkeskustan näivettymisestä ja sen syistä on käynyt kuumana sosiaalisessa mediassa ja sanomalehtien kommenttipalstoilla.

Helsingin niemi on koti yli 80 000 helsinkiläiselle ja työpaikka liki 130 000 Helsingin seudun asukkaalle. Vuonna 2019 Helsingin keskustavisiossa kysyttiin, millainen on elinvoimainen ja kestävä kaupunkiympäristö ja -rakenne. Vastauksena tähän kysymykseen visiossa määriteltiin tavoitteeksi menestyvä, ainutlaatuinen ja omista juuristaan ylpeä kaikkien keskusta, johon maankäytön ja liikenteen suunnittelu luovat tulevaisuuden potentiaalia.

Vision määritelmä elinvoimaisen ydinkeskustan osatekijöistä on helppo jakaa. Mutta mistä elinvoimaisuus syntyy ja mitä sen synnyttäminen kaupungilta vaatii?

Kaupunkitutkimus TA laati yhdessä FLOUn, Lundén Architecture Companyn ja Realidean kanssa Helsingin kaupungille suositukset ydinkeskustan elinvoiman kehittämiseksi. Selvitystyön tarkoituksena oli tuottaa ulkopuolisten asiantuntijoiden laatima kokonaisnäkemys toimenpiteistä – elinvoimateoista – joita kaupunkikonserni voi lähteä toteuttamaan ydinkeskustan elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Tilannekuva – mistä ydinkeskustan elinvoima koostuu ja mikä sitä vaivaa?

Ydinkeskustaan saapuvien määrä on neutraali ja yksinkertainen mittari elinvoiman seurantaan. Se kertoo alueen kiinnostavuudesta ja tuottaa kysyntää palveluille ja kaupalle. Sen lisäksi työssä tarkasteltiin elinvoimaa myös mm. kaupunkilaisten kokemuksen, ydinkeskustassa vietetyn ajan, ydinkeskustan asukas- ja työpaikkamäärien sekä kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksen näkökulmista.

Elinvoimatekojen pohjustamiseksi työssä tuotettiin ydinkeskustan elinvoimaa kuvaavien tilastojen, kirjallisuuskatsauksen ja asukaskyselyn pohjalta ensin tilannekuva siitä, mikä Helsingin ydinkeskustan elinvoimaa vaivaa.

Ja tässä diagnoosimme:

Ydinkeskustan merkitys suomalaisen liike-elämän keskuksena on vain vahvistunut pandemiaa seuranneiden vuosien aikana. Vuosina 2019-2022 kilometrin säteelle päärautatieasemasta syntyi 9 000 uutta työpaikkaa, pääasiassa ns. osaamisintensiivisille palvelualoille. Helsingin seudun asukkaiden päivittäiset käyntimäärät ydinkeskustassa eivät kuitenkaan ole palautuneet pandemian jäljiltä. Puuttuvista matkoista noin 80 % koostuu aiemmin joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista.

Ydinkeskustan kaupallinen merkitys on heikentynyt vähitellen pitkän ajan kuluessa samaa tahtia verkkokaupan yleistymisen myötä. Samaan aikaan ns. ulomman keskustavyöhykkeen kaupallinen rooli on vahvistunut, kun kaupallinen keskusta on laajentunut perinteisen 00100-postinumeroalueen ulkopuolelle.

Työelämässä ja kaupan rakenteissa tapahtuneiden muutosten seurauksena ydinkeskustan rooli ihmisten arjessa ja ajankäytössä on muuttunut ja se asettaa uusia vaatimuksia ydinkeskustan tarjonnalle.

Päivittäisasiat hoidetaan aiempaa lähempänä kotia, mutta ydinkeskustaan tullaan tapahtumiin, viettämään aikaa ystävien ja tuttavien seurassa sekä nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta. Tästä kertoo sekin, että keskustan museoiden kävijämäärät ovat 10 vuoden aikana tuplaantuneet.

Suomen talouskehitys ja geopoliittinen tilanne eivät tue ydinkeskustan elinvoimaa. Koska ydinkeskustan tarjonnassa korostuvat vapaa-ajan kulutus ja eräänlainen arjen luksus, yleisen taloustilanteen vaikutukset heijastuvat sinne muuta Helsingin seutua voimakkaammin.

Ydinkeskustalla on vahva identiteetti mutta heikko imago. Ydinkeskustassa on monia kaupunkilaisille rakkaita paikkoja, mutta julkinen keskustelu ydinkeskustasta on sävyltään erittäin negatiivista.

Ydinkeskustan elinvoimaa mittaava data on hajanaista ja laahaa jäljessä. Jos tietopohja ei ole riittävän vahva ja ajan tasalla, ydinkeskustan elinvoimasta voidaan keskustella lähinnä mielikuvien tasolla.

Ydinkeskustan elinvoimaa ei johdeta kokonaisuutena. Ydinkeskustan elinvoima kuuluu kaupungin organisaatiossa usean eri toimialan vastuulle. Tiedetään, mistä elinvoima syntyy ja ydinkeskustalla on vakiintunut paikkansa kaupungin strategioissa, mutta kaupungilta puuttuu riittävän toimivallan ja resurssit omaava ydinkeskustan elinvoiman operatiivisen tason koordinaatio.

Mitä kaupunki voi tehdä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi?

Kaupungin kasvu sekä toimintaympäristössä, työnteossa ja kulutuskäyttäytymisessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat siihen, miten, milloin ja missä kaupunkilaiset liikkuvat ja viettävät aikaansa. Kun ydinkeskustassa ei tarvitse entiseen tapaan käydä työpaikalla ja hoitamassa asioita, tulo keskustaan vaatii jonkin erityisen syyn. Nämä syyt liittyvät arjen rutiinien sijasta yhä useammin vapaa-ajan viettoon, elämyksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kuvassa on hämähäkkidiagrammi, joka kuvaa Maptionnaire-kyselyn vastausjakaumaa kysymykseen, mitä ihmiset haluavat tehdä Helsingin ydinkeskustassa.

Selvitystyössä toteutettiin Maptionnaire-kysely, jossa vastaajat saivat kertoa, mitä he haluavat tehdä Helsingin keskustassa. Niin asukkaat, keskustassa työssä käyvät kuin muutkin kävijät ikään, sukupuoleen ja koulutustaustaan katsomatta vastasivat samoin: ydinkeskustaan tullaan osallistumaan tapahtumiin, nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta ja tapaamaan ystäviä.

Vaikka kaupungin muutkin keskustat tarjoavat aiempaa enemmän mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon, Helsingin ydinkeskusta sopii ylivertaisen saavutettavuutensa ansiosta eri puolilla kaupunkiseutua asuvien ihmisten kohtaamispaikaksi. Samasta syystä on monia tapahtumia, ruokamaailman ilmiöitä ja kulttuurin sekä erikoiskaupan palveluita, joille vain ydinkeskustassa on riittävä – ja riittävän monipuolinen – asiakaspotentiaali.

Käyttäjien, intressien ja toimintojen moninaisuus ovat samaan aikaan sekä ydinkeskustan olemassaolon ehto että sen kehittämisen suurin haaste. Kun ydinkeskustan käyttö painottuu aiempaa enemmän vapaa-aikaan, se ajoittuu eri vuorokaudenaikoihin, viikonpäiviin ja vuodenaikoihin kuin työhön ja asiointiin painottuva käyttö. Iltojen, viikonloppujen ja loma-aikojen rooli korostuu niin kaupunkilaisten kuin matkailijoidenkin ajankäytössä.

Elinvoima ei synny yksin kaupungin toimesta, mutta kaupungilla ja sen eri toimialoilla on merkittävä rooli elinvoiman edellytysten rakentamisessa. Ja tässä ehdotuksemme elinvoimateoista, joihin kaupunki voi ryhtyä:

Keskusta-alueiden houkuttelevuus on seurausta siellä tarjolla olevien toimintojen – ajanviettomahdollisuuksien, asumisvaihtoehtojen ja työpaikkojen – laadusta ja määrästä. Kaupallisten toimintojen lisäksi houkuttelevuuteen vaikuttavat julkisen tilan viihtyisyys ja sen antamat mahdollisuudet kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle.

Liikenteellisten yhteyksien laatuun vaikuttavat toimintojen väliset etäisyydet (matka-aika eri kulkutavoilla), käytettävissä olevat kulkutavat (liikennejärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut) ja erilaiset sosio-ekonomiset tekijät (mm. ihmisten taloudellinen tilanne, fyysinen kunto, asenteet ja mielipiteet).

Toiveet ja tarpeet ovat yksilöllisiä mutta myös yhteisiä ja jaettuja. Vapaa-ajan korostuminen ydinkeskustan käyttötarkoituksissa suhteessa päivittäiseen asiointiin vaikuttaa väistämättä siihen, miten, miksi ja milloin ydinkeskustaan halutaan tulla. Ydinkeskustan imagolla ja siihen vaikuttavilla tekijöillä – julkisella keskustelulla ja kaupungin omalla viestinnällä – on suuri merkitys ihmisten kokemukselle siitä, mitä ydinkeskustalla on heille tarjota.

Lue Helsingin kaupungin uutinen hankkeen tiimoilta: Helsingin kaupunki ja yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä

Lataa koko raportti pdf-muodossa.